sunnuntaina 14.3.2010 luokassa Valokuvaus
Moni asia valokuvauksessa nojaa sattumaan niin kuin monella muullakin alalla. Havaitsin Stockmannin Premiereä kuvatessani mielenkiintoisen ominaisuuden.
Kun tarkennus on kohdallaan, saadaan hienoa, joskin tylsää jälkeä. Kun tarkennus on hieman pielessä, näyttää kuva vain epäterävältä. Kun tarkennus on täysin metsässä, on kuva pelkkää sumeutta. Mutta kun tarkennus on juuri sopivasti epäterävä, saadaan aikaan puhdasta kauneutta.
Katsokaa kuinka puhtaanvalkoiset kaksiulotteiset kirjaimet muuntuvat taianomaisesti kolmiulotteisiksi, kun ne sijaitsevat sopivasti epäterävällä alueella. Tällaisia efektejä ei pysty saamaan aikaan muuten kuin kokeilemalla ja toivomalla. Ilmiöt eivät useinkaan tule esille väkisin yrittämällä, joskus eivät koskaan, mutta kun antaa homman virrata itsekseen, ehkä hieman tyrkkimällä, on lopulta edessä odottamatonta.
Ja se on kantavana voimana niin valokuvauksessa kuin monessa muussakin.
Voi olla vain yksi — Lauri Seppänen